Yleisesti ottaen kaikki erääntyneet saatavat, jotka ovat selviä ja riidattomia, ovat perintäkelpoisia. Näitä ovat mm. laskusaatavat, vuokrat ja vastikkeet. Hoidamme sekä yritysten että yksityishenkilöiden saatavien perintää eikä saatavan suuruudella ole merkitystä perinnän kannalta.

Kuluttajavelalliselle tulee lain mukaan lähettää vähintään yksi kirjallinen maksuhuomautus postitse ennen saatavan perintäänsiirtoa. On hyvän perintätavan mukaista muistuttaa myös yritysvelallista maksamattomasta saatavasta.

Maksuhuomautus on laskutettavalle lähetettävä ensimmäinen muistutus erääntyneestä, maksamattomasta saatavasta. Maksuhuomautuksella laskuttaja voi veloittaa laskutettavalta varsinaisen saatavan ja sille kertyneen viivästyskoron lisäksi maksuhuomautuskulun. Maksuvaatimus kuuluu vapaaehtoiseen perintään ja on velalliselle lähetettävä vaatimus velan maksusta. Maksuvaatimuksella perivä taho voi veloittaa varsinaisen saatavan, viivästyskoron ja huomautuskulujen lisäksi perintäkulun. Kuluttajavelallista koskevaa saatavaa ei voi siirtää perintään, mikäli velalliselle ei ole lähetetty saatavasta kirjallista maksuhuomautusta.

Aiheettomaksi katsotusta perittävästä saatavasta tulee toimittaa perivälle taholle kirjallinen reklamaatio. Reklamaatiosta tulee ilmetä, miltä osin ja millä perustein reklamoitava saatava kiistetään. Jos saatava katsotaan osittain aiheettomaksi, tulee sen riidaton osuus suorittaa. Reklamaation voi toimittaa asiakaspalveluumme sähköpostitse osoitteeseen asiakaspalvelu@bplan.fi.

Velasta on mahdollista tehdä maksusuunnitelma. Suositamme ottamaan asiasta meihin yhteyttä heti maksuvaatimuskirjeen saavuttua. Maksusuunnitelmassa sovimme maksuerien määrät ja maksupäivät. Tehdyssä maksusopimuksessa velallinen sitoutuu suorittamaan erämaksut sovittuina päivinä.

Haastehakemuksella haetaan käräjäoikeudesta yksipuolinen tuomio velkomusasiassa, jos suoritusta ei saada velalliselta vapaaehtoisella perinnällä. Ilmoitamme velalliselle kirjeitse siitä, että olemme laatineet asiassa haastehakemuksen. Tuomion jälkeen velka-asia on mahdollista siirtää ulosottoon täytäntöönpantavaksi. Yritysvelallisten kohdalla tuomion jälkeen on myös mahdollista edetä konkurssiperintään. Jos velka tulee maksetuksi haastehakemuksen käsittelyn aikana, haastehakemus peruutetaan käräjäoikeudesta eikä velalliselle synny maksuhäiriömerkintää.

Maksuhäiriömerkintä syntyy tavanomaisissa velka-asioissa siinä kohden, kun käräjäoikeus antaa velkomusasiassa yksipuolisen tuomion. Maksuhäiriömerkintä ei poistu, vaikka velka tulisi merkinnän synnyttyä maksetuksi. Merkinnän yhteyteen on kuitenkin mahdollista saada maksettu-merkintä toimittamalla maksusuorituksesta maksutosite rekisterien ylläpitäjille.

Pääsääntöisesti katsotaan, että vuokralaiselle voi hakea häädön, kun maksamattomia vuokria on kertynyt kahden kuukauden ajalta. Häätöä voi hakea haastehakemuksessa saatavavaatimusten yhteydessä. Kun tuomio on saatu, ulosottoviranomainen häätää vuokralaisen asunnosta, asunto tarkistetaan ulosmittauskelpoisen omaisuuden osalta ja vuokranantaja saa luvan mahdollisen vuokralaiselta jääneen vähäarvoisen irtaimiston hävittämiseen.

Tavalliset velkasaatavat on mahdollista siirtää ulosottoon, kun asiassa on saatu käräjäoikeuden antama tuomio. Velkomustuomio lähetetään ulosottovirastolle velkojan tai velkaa perivän tahon toimesta ulosottohakemuksen yhteydessä. Ulosottoviranomaiset pyrkivät saamaan velalliselta vapaaehtoisen suorituksen maksukehotuksella. Mikäli velallinen ei suorita velkaa vapaaehtoisesti, tehdään palkan, eläkkeen, elinkeinotulon tai omaisuuden ulosmittaus. Ulosoton kautta saatavien suoritusten aikataulu riippuu velallisen taloudellisesta tilanteesta ja ulosottovelkojen määrästä.

Mikäli velallisella ei ole ulosmitattavaa, ulosottovirasto lähettää ulosottohakemuksen lähettäneelle asiasta kirjallisen estetodistuksen, joka päättää ulosottoasian vireilläolon. Tämän jälkeen asia on mahdollista vireyttää uudelleen ulosotossa viiden vuoden sisällä estetodistuksen päiväyksestä. Kaikkiaan velkaa on mahdollista pitää voimassa ulosotossa velan lopulliseen vanhenemiseen saakka.

Laskusaatava vanhenee yleisesti kolmessa vuodessa. Vanhenemisajan katsotaan alkavan laskun eräpäivästä. Velkoja voi katkaista vanhentumisajan muistuttamalla velallista todistetusti maksamattomasta saatavasta, jolloin maksuhuomautuksen eräpäivästä alkaa uusi kolmivuotinen vanhenemisaika. Vanhenemisaika katkeaa myös, mikäli laskutettava tunnustaa velan olemassaolon esimerkiksi sopimalla maksujärjestelystä tai suorittamalla osan saatavasta. Myös käräjäoikeuden oikeudellisessa perinnässä antama tuomio katkaisee velan vanhenemisen. Laskusaatavan, josta on annettu käräjäoikeuden tuomio tai muu ulosottoperuste, vanhenemisaika on viisi vuotta. Lopullisesti laskusaatavaan perustuva velka vanhenee viidentoista vuoden kuluttua ulosottoperusteen syntymisestä.